Neurosonic vaikeavammaisen nuoren fysioterapiassa

Hoitoraportti Neurosonic-menetelmän vaikutuksista:

Asiakas on 17-vuotias koululainen. Diagnooseina ovat dystoninen tetraplegia, epilepsia NAS ja vaikea kehitysvamma. Hän saa fysioterapiaa 2 kertaa viikossa a´ 45 min.

Toimintakyky ennen Neurosonic-tuolihoitojen aloittamista:

Liikkumisen apuvälineenä on manuaalinen pyörätuoli. Pyörätuolissa pää pyrkii roikkumaan. Pyörätuolia asiakas osaa halutessaan kelata hiukan oikealla kädellä, mutta usein ajautuu kuitenkin seiniä päin. Siirtymätilanteissa ja WC-toimissa hän ottaa napakasti jaloilleen ja vaikka polvet välillä notkahtavat, hän pystyy korjaamaan asennon. Siirtymätilanteita vaikeuttaa se, että asiakas on kokonaisvaltaisesti liikeradoiltaan jähmeä. Askeltaa hieman yhden avustajan selän takaa tukemana. Alaraajojen ”pituusero” sekä jalkojen kireydet ja virheasennot vaikeuttavat kävelyttämistä, mikä ilmenee alaraajojen voimakkaana ristiämisenä ja tonuksen kohoamisena. Asiakas seisoo kouluaikana seisomatelineessä, jossa seisoo päivittäin kerran päivässä max. 15–30 minuuttia. Seisominen on kuitenkin vaikeutunut huomattavasti johtuen mm. selän voimakkaasta lordoosista. Seisoessaan hän ääntelehtii ja ”narisee” ja seisomisajan loppua kohden äänitaso nousee.

Asiakas pystyy kääntymään omatoimisesti selältä vatsamakuulle ja takaisin halutessaan. Vatsamakuulla ja kyynärnojassa asiakas viihtyy hyvin. Koulussa välitunnit hän viettää joko vatsamakuulla tai kyynärnojassa kulmatyynyn päällä. Kotona viihtyy myös hyvin näissä asennoissa. Kyynärnoja ja polviseisonnat onnistuvat avustajan tukemana ja ohjatessa asentoa. Risti-istunnassa ja sivuttaisistunnoissa ei pysy ilman tukea enää ja näissä asennoissa oleminen on asiakkaalle mm. lonkkien luksoitumisen vuoksi äärimmäisen epämiellyttävää. Siksipä lääkärin suostumuksella sivuttais- ja risti-istuntojen harjoittaminen on lopetettu. Täys- ja haaraistunnassa ei pysy ilman tukea. Haaraistuntaan laitettuna tarvitsee voimakkaan asennon tuen, selkä jää pyöreäksi ja polvet reilusti koukkuun, lisäksi alaraajat pyrkivät sisärotaatioon. Toiminnassa tasapaino kaatuu herkästi taaksepäin tonuksen kohotessa. Asiakas osaa istua penkillä tikkaista kiinni pitäen ja ponnistaa seisomaan, mutta pystyasennon hallinta on huonoa. Lantion hallinta on vaikeaa ja vasen käsi irtoaa herkästi ilman ohjausta ja hän vain laskee yllättäen polvet koukkuun. Istuma-asennon hallinta on vaikeaa, koska tonuksen kohotessa hän kaatuu herkästi taaksepäin ja kädet nousevat ylös. Tasapainotehtävissä tukipinnan pienentyessä tai ulkopuolisen tuen vähentyessä asiakas selvästi pelkää, jolloin hän reagoi itkemällä ja voimakkaasti ääntelehtimällä.

Tukevassa istuma-asennossa asiakas kykenee työskentelemään hyvin oikealla kädellä ja vasenkin tulee mukaan, kunhan se on ensin saatu rentoutettua. Yläraajoissa spontaanisti fleksioasento, mutta kyynärnivelet ojentuvat passiivisesti lähes täysin. Vasen yläraaja on oikeaa huomattavasti jäykempi ja vetäytyy koukkuun lähelle vartaloa. Vasemmassa kädessä voimakas nyrkistystaipumus, jonka vuoksi käytössä rannetuki. Vasemman käden ollessa rento hän kykenee jossain määrin käyttämään molempia käsiä toimintaan. Jännittyneenä vasen ranne kääntyy ja tarttuminen on tällöin mahdotonta.

Rintarankaan tulee skolioosimutka oikealle ja vasen lonkka kiertyy eteen ylös, jolloin vasen alaraaja vaikuttaa oikeaa lyhyemmältä. Venyttelemällä rentoutellen ja lantion symmetriaa hakien alaraajat saadaan lähes samanmittaisiksi. Skolioosimutka oikenee hyvin päinmakuulla. Lannelordoosi on erittäin korostunut. Lonkat ja polvet saadaan kohtalaisen toiminnallisesti ojennettua, vaikka vasemman lonkan luksaation vuoksi vasen alaraaja on kranialisoitunut. Nilkat ovat valguksessa neutraalikulmassa ja mediaalipuolelta iho punoittaa usein, mutta ei ole rikki.

Kuolaa runsaasti, jonka vuoksi orofakiaalista terapiaa annetaan koululla päivittäin avustajien toimesta. Päivittäisissä toimissa asiakas on täysin autettava. Siirtymätilanteissa asiakkaan yhteistyökykyisyydellä on merkittävä rooli siirtymisten onnistumisen kannalta. Ollessaan yhteistyökykyinen, siirtymätilanteet, tukea vasten seisominen ja ohjattu askellus onnistuvat melko hyvin. Ruokailu sujuu kuitenkin lähes itsenäisesti pienellä avustuksella. Syö oikealla kädellä. Asiakas kommunikoi ääntelemällä ja käyttää muutamaa sanaa, lähinnä ”äiti” on käytössä. Käytössä on kuvakansio ja puhekone, joita käytetään
aktiivisesti.

Ongelmia teettää asiakkaan itkuinen, hermostunut ja jopa äänekäs (huutaminen) reagointi erityisesti alaraajojen venytyksiin tai harjoituksiin, joissa alaraajojen lihakset venyvät esim. rullan päällä hajareisin istunta. Asiakkaalla kestää oman aikansa ennen kuin hän tutustuu ja tottuu uusiin ihmisiin. Tutustuttuaan paremmin asiakas pystyy olemaan rennompi ja paremmin kontaktissa esim. fysioterapiassa. Äidin kanssa puhuttu, että asiakkaan vatsan- ja suolen toimimattomuus osaltaan voi aiheuttaa negatiivissävytteistä käyttäytymistä. Hän on selkeästi herkempi hermostumaan, mikäli vatsan- ja suolen toiminnassa on ollut ongelmia.

Neurosonic-hoitojen aloitus:

Neurosonic-tuolihoidot aloitettiin marraskuussa 2012. Hoito-ohjelmana on ollut uni- ja stressiohjelma 25 minuuttia. Hoidot aloitettiin niin, että perusteho oli 30 % ja niskasta tehot olivat 0 %. Perustehoa on nostettu pikku hiljaa ylöspäin ja tällä hetkellä perusteho on 45 %. Niskan tehot pidetään 0 %:ssa johtuen asiakkaan lyhyydestä. Hoitotiheys on pyritty pitämään 1-2 viikon välein, mutta muutaman kerran on ollut 3 viikonkin tauko hoitokertojen välillä. Ensimmäiset kaksi kertaa asiakas oli hieman levoton ja hermostunut ollessaan tuolissa, mutta hoitokertojen edetessä asiakas on pystynyt olemaan jo lähes liikkumatta tuolihoidon aikana ja selvästi keskittyy tuolin aiheuttamiin sensorisiin ärsytyksiin. Huoneessa on valot pois ja hoitava fysioterapeutti on läsnä huoneessa, mutta ei kommunikoi asiakkaan kanssa. Muutokset asiakkaan voinnissa ja toimintakyvyssä olivat havaittavissa tammikuun alusta 2013 lähtien, siis hieman yli kuukauden kuluttua hoitojen aloittamisesta.

Neurosonic-tuolihoidon vaikutukset:

  • Mikäli tuolihoito on toteutunut 1-2 viikon välein, asiakas on ollut lähes aina fysioterapiassa iloinen, nauravainen ja motivoitunut harjoituksiin. Myös koululla ja kotona havaittu positiivinen muutos asiakkaan mielialoissa: Asiakas on selvästi paremmalla tuulella kuin ennen.
  • Mikäli tuolihoito on toteutunut 3 viikon välein, pitkä väli tuolihoidosta näkyy heti asiakkaassa hermostumis- ja itkuherkkyytenä.
  • Askellus 1 avustajan avustamana on onnistunut paremmin. Asiakas pystyy siirtämään oikeaa jalkaa aktiivisesti eteenpäin, mutta vasemman jalan siirrossa tarvitsee edelleen manuaalista ohjausta. Jalat eivät ristiä niin paljon kuin ennen.
  • Seisomaannousu penkiltä onnistuu paremmin ja tarmokkaammin.
  • Seisominen tukea vasten on vahvistunut ja hän pystyy ojentamaan itseään suoremmaksi alaraajoista ja vartalosta varatessaan jaloilleen.
  • Ylä- ja ala-raajojen jähmeys ja jäykkyys on vähentynyt, mikä on havaittavissa siinä, että raajat ovat helpommin venyteltävissä ja ennen kaikkea asiakas on iloisempi ja nauravaisempi sekä rennompi venyttelyjen aikana. Erityisesti alaraajat tuntuvat joustavilta eikä reisilihaksia tarvitse pehmitellä ja hieroa niin paljon kuin aikaisemmin ennen kunnon venytysten aloittamista.
  • Seisomatelineharjoittelu on helpottunut: Asiakas jaksaa seistä jopa 45 min yhtäjaksoisesti.
  • Vatsa toiminut paremmin kuin aikaisemmin eikä vatsan toimimattomuudesta johtuvia kipuoksennuksia ole ollut vielä vuoden 2013 aikana.

Lahti 6.3.2013
Fysioterapeutti Mervi Haavanlammi, Auron Lahden Fysteam