Neurosonic ms-potilaan fysioterapiassa


Hoitoraportti Neurosonic-menetelmän vaikutuksesta neurologisiin oireisiin:
Asiakas on 52-vuotias työkyvyttömyyseläkkeellä oleva kuntoutuja. Ms-tauti on diagnosoitu 1992, tyyppinä aaltomainen sairaus. Keskeisimpänä oireena parapareesi, alaraajat heikompivoimaiset. Vasen alaraaja toimii lyhyitä matkoja siirryttäessä ns. tukijalkana koska sen varaan on turvallisempi varata (vahvempi, aktiivisempi). Pitemmät matkat potilas liikkuu pyörätuolilla, sisätiloissa lyhyemmät siirtymiset kyynärsauvojen avulla. Kuntoutuja käy n. 2 kertaa viikossa fysioterapiassa, yleensä tiistaina tai keskiviikkona allasjumpassa ja perjantaisin ”kuivajumpassa” toimipisteellä. Huhtikuusta 2012 lähtien on käytetty kuntoutujan kanssa Neurosonic matalataajuushoitoa osana toimipistekäyntejä.

Pääasiallisena tavoitteena Neurosonic-hoidossa on kipeiden ja kireiden lihasten palautuminen sekä osatavoitteena päivittäisten toimien helpottuminen arjessa. Asiakas koki heti ensimmäisestä hoitokerrasta lähtien, että hän saa Neurosonic-hoidosta apua liikkumiseen sekä koettujen lihaskipujen ja kireyksien lievitykseen. Ohjelmana on käytetty pääasiallisesti palaudu/stressi -ohjelmaa, hoidon pituuden ollessa 10–38 minuutin väliltä tilanteen mukaan. Toisena ohjelmana on käytetty 11 minuuttia kestävää lyhyt hierontaohjelmaa. Jokaisella kerralla asiakas rentoutui, alkoi haukotella, kasvot punoittivat voimakkaasti ja suurimmat vasteet tuntuivat vasemmassa alaraajassa, varsinkin vasemman lonkkanivelen lihaksistossa.

Syystalvella 2012 lihaskireyksien ja kipujen helpotukseen on tehty myös faskia-käsittelyjä ja niistä asiakas saanut hyvin samanlaisia vasteita kuin Neurosonic-hoidosta. Vuosi 2013 alkoi kuntoutujan puolesta vaikeasti, alaraajat menivät täysin voimattomaksi ja hän joutui muutamaksi päiväksi tiputukseen sairaalaan. Tämän jälkeen palattiin fysioterapiassa ns. lähtöpisteeseen ja alettiin taas lapsenaskelin palauttaa liikuntakykyä erilaisten harjoitteiden keinoin. Alkuvuodesta 2013 Neurosonic-tuolia päivitettiin uusien ohjelmien muodossa. Päätimme kokeilla kuntoutujan kanssa uutta palaudu/hieronta – ohjelmaa palautumiseen harjoittelusta. Ensimmäisellä kerralla (1.2) asiakas oli täyden ohjelman (40 min). Tämän jälkeen asiakas harjoitteli Thera Vital–restoraattorilla 15 minuuttia. Tämä on ollut osana jokaista fysioterapiakertaa. Viimeisen vuoden aikana asiakas on polkenut restoraattorilla passiivisesti eli laitteen moottori on pyörittänyt polkimia. Tämä siksi, että oikean alaraajan aktiivisuus ei ole riittänyt aktiiviseen polkemiseen.

Kun Theral Vital-laitteen käynnistettiin, niin ensimmäistä kertaa yli vuoteen laitteen näyttö meni aktiivisen harjoittelun tilaan (näytössä näkyy tie ja ohjaustanko). Ohjaustangon sijainti suhteessa tien keskiviivaan ilmoittaa alaraajojen aktiivisuuden. Ensimmäisellä kerralla asiakas jaksoi polkea muutaman minuutin aktiivisesti, aktiivisuuden jakautuessa seuraavasti: vasen alaraaja 99 %, oikea alaraaja 1 %. Seuraavalla kerralla (8.2) päätimme edetä samalla reseptillä eli otimme täyden palaudu/hieronta- ohjelman. Nyt asiakas jaksoi polkea tämän jälkeen aktiivisesti 15 minuuttia aktiivisuuden jakautuessa seuraavasti: vasen alaraaja 62 %, oikea alaraaja 38 %. Kolmannella kerralla (15.2) taas sama juttu, asiakas jaksoi polkea kokonaiset 15 minuuttia omin voimin. Aktiivisuus: vas. alaraaja 55 %, oikea alaraaja 45 %. Neljännellä kerralla (22.2) jälleen 40 minuutin palaudu/hieronta ohjelma fysioterapiakäynnin alkuun ja sen jälkeen thera vitalilla polkemaan 15 min. Tällä kertaa aktiivisuus jakautui seuraavasti: vasen alaraaja 75 %, oikea alaraaja 25 %. Tästä 15 minuutista asiakas oli 7,5 min eli n. puolet puhelimessa ja jaksoi silti polkea aktiivisesti koko
ohjelman läpi. Oikean alaraajan aktiivisuus laski (näytön perusteella) puhelun aikana ja näin ollen vaikutti lopputulokseen. MS-tauti voi vaikuttaa erilaisiin kognitiivisiin eli ajattelun tiedonkäsittelyn toimintoihin. Keskittymisen hankaluudet ja esim. ajatustoimintojen tavallista herkempi väsyminen voivat olla tällaisia oireita. Kuntoutuja itse vahvistaa myös, että kahdesta keskittymistä vaativasta tehtävästä (vrt. restoraattorilla harjoittelu + puhelimessa puhuminen) on yleensä hankala suoriutua.

Jotain merkittävää on siis tapahtunut helmikuun 2013 aikana potilaan motorisessa toiminnassa. Potilaan omat subjektiiviset tuntemukset vahvistavat myös, että liikunta- ja toimintakyvyssä on tapahtunut positiivisia muutoksia. Hän kertoo, että lyhyet siirtymiset sisätiloissa sujuvat nyt paremmin kuin oikea alaraaja on nyt aktiivisempi. Aiemmin vasen alaraaja toimi tukijalkana ja oikeaa alaraajaa sai ”vetää perässä”. Hänen mukaansa myös ojentautuminen pystyasennossa on nyt helpompaa ja sujuu paremmin. Tämän huomion voin itse vahvistaa myös fysioterapeuttina. Ainoa muutos fysioterapiassa on nyt se, että olemme viimeiset 4 kertaa ottaneet toimipisteellä tapahtuvan fysioterapiakerran alkuun Neurosonic ”palaudu/hieronta ” – ohjelman ja tämän jälkeen asiakas on harjoitellut aina Thera Vital-restoraattorilla. Jatkamme interventiota vielä kahtena seuraavana perjantaina, jonka jälkeen asiakas lähtee laitoskuntoutukseen. Neurosonic-hoito jatkuu laitoskuntoutuksen jälkeen Fysioterapia Virikkeessä.

Lappeenrannassa 24.2.2013
Fysioterapeutti Tuomas Repo, Fysioterapia Virike